Terveydenhuolto

Terveydenhuoltoala kattaa kaikki laitokset, jotka ylläpitävät, edistävät ja palauttavat väestön terveyttä ja ehkäisevät sairauksia. Sairaaloiden ja kuntoutuskeskusten lisäksi alaan kuuluvat myös lääkärinhoito yleis- ja erikoislääkäriasemilla, lääketeollisuus, lääketieteellinen teknologia, terveysturismi, hyvinvointi, kuntosaliala ja tietysti logistiikkapalvelujen tarjoajat. Terveydenhuoltoala on muuttunut radikaalisti noin kahden vuosikymmenen ajan: teknologisten ja terveyspoliittisten näkökohtien lisäksi myös kulttuuriset, sosiodemografiset ja taloudelliset muutokset ovat ratkaisevassa asemassa. Nykyään terveys on paljon muutakin kuin sairauksien parantamista. Se on elämäntapa- ja arvosuuntaus. Internetin tarjoamien tiedotusmahdollisuuksien ansiosta potilailla ja asiakkailla on yhä enemmän valinnanvaraa, ja he käyttävät niitä hyväkseen. Tämä tarkoittaa, että asiakaslähtöisyyden, avoimuuden ja mukavuuden kaltaiset asiat ovat yhä tärkeämpiä terveydenhuoltoalalla. Myös digitalisaatio muuttaa terveydenhuoltoalaa nopeasti. Uudet teknologiat, kuten kehittynyt analytiikka, big data, tekoäly ja koneoppiminen, johtavat uusiin palveluihin ja mahdollisuuksiin. Näihin kuuluvat myös aivo-tietokoneliitännät (ihmisten ja lääketieteellisen teknologian väliset rajapinnat), verkottuneet leikkaussalit, avustavat robotit, reaaliaikainen 3D-kuvantaminen, terveyssovellukset ja paljon muuta. Amazonin, Alibaban, Applen, Samsungin ja Tencentin kaltaisten internetjättien tulo terveydenhuoltoalalle hämärtää yhä enemmän alan rajoja. Terveydenhuoltoalan palveluntarjoajien ja valmistajien on mukautettava liiketoimintamallejaan maailmanlaajuisesti, sillä EU:ssa ja Kiinassa on luotu uusia lääkinnällisiä tuotteita koskevia säännöksiä, ja Brexit ja Yhdysvaltojen verouudistus vaikuttavat alaan merkittävästi.

Suomen lääketeollisuus valmisti lääkkeitä 1,5 miljardin euron arvosta vuonna 2020. Tilastokeskuksen kustannusrakennetilastojen mukaan lääkeyrityksiä oli rekisteröity 200. Suomessa on hyväksytty noin 7500 lääkettä. Näistä 200 on kylmäsäilytystä vaativia lääkkeitä ja noin 200 kylmäketjuvarastointia vaativia lääkkeitä. Ne edellyttävät asianmukaista käsittelyä varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Hyvä jakelukäytäntö takaa jakeluketjun valvonnan ja suojaa väärennetyiltä lääkkeiltä. Näin pyritään säilyttämään lääkkeiden laatu ja eheys. Jäähdytystä vaativia lääkkeitä, kuten insuliineja, voidaan säilyttää lyhytaikaisesti yli +8 °C:n lämpötiloissa, kun taas kylmäketjussa säilytettäviä lääkkeitä (esim. reumapotilaiden TNF-salpaajat) on säilytettävä aina säädetyllä lämpötila-alueella +2 °C:n ja +8 °C:n välillä. Kumpaakaan lääkeryhmää ei kuitenkaan saa missään tapauksessa kuljettaa tai säilyttää alle 0 °C:n lämpötilassa. Aineet voivat jäätyä pakkasessa. Jäätyminen tai liian lämpimät lämpötilat voivat muuttaa lääkkeiden ja testiliuskojen rakennetta, mikä voi johtaa ennalta arvaamattomiin intoleransseihin ja haittavaikutuksiin, mutta myös lääkkeen tehon täydelliseen menettämiseen. Siksi erityisesti lääketeollisuus tarvitsee luotettavaa ja nopeaa logistiikkaa ja intralogistiikkaa.

Varmistaakseen, että lääke- ja terveydenhuoltoala pystyy täyttämään myös tulevaisuuden korkeat vaatimukset, teollisuusyritykset luottavat yhä enemmän älykkäisiin logistiikkaratkaisuihin esimerkiksi varastoinnin, täydennyksen, laatikoiden ja kappaletavaran keräilyn aloilla. Varastojen optimoitu kulunvalvonta tai lääkkeiden jatkuva kylmäsäilytys ovat yhtä tärkeitä näkökohtia. Kuten lähes kaikkialla muuallakin, varastot automatisoidaan yhä enemmän nopeuden ja läpimenon lisäämiseksi ja virheiden vähentämiseksi. Terveydenhuoltoalalla ehdoton tarkkuus on välttämätöntä.

Esimerkiksi lääketukkukauppiaiden yhtenä tehtävänä on toimittaa apteekkeihin lääkkeiden valmistajien tuotteita. Tukkukauppiaiden logistiikkaosaston on taattava erittäin nopeat päivittäiset toimitukset. Tämä edellyttää myös suuria varastoja. Lääkkeiden valmistajat tarvitsevat tietenkin myös erittäin suuria varastoja. Lääkevarastoihin liittyy useita erityispiirteitä. Esimerkiksi varastoitavien tuoteryhmien lämpötilaa, varastointiolosuhteita, puhtausvaatimuksia tai huumausainelakia koskevat vaatimukset ovat lääketeollisuudessa erittäin korkeat, ja niitä on aina noudatettava. Eri vaarallisten aineiden luokkien, myrkyllisyysasteiden ja muiden ominaisuuksien omaaville aineille on perustettava lisävarastointi- ja palo-osastoja kutakin lämpötila-aluetta varten, koska yhdistetty varastointi on kielletty. Tämän seurauksena varastointialueiden määrä voi moninkertaistua, mikä muuttaa rakennuksia, logistiikkaa ja tuotantoprosesseja.

Eristetyt lastausasemat (telakoiden tasaajat) ovat myös tärkeitä, jotta jäähdytystä vaativien lääkkeiden kylmäketju ei katkea. Myös ilmastointikammioita - joissa liian kylmät tavarat lämmitetään tai liian lämpimät jäähdytetään - olisi harkittava. Korkeissa varastoissa on oltava erityiset ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät lämpötilan ylläpitämiseksi. Myös trukkien käyttö "erittäin alhaisen lämpötilan alueilla" on ongelmallista. Jatkuvaa kunnostusta lämpimissä tiloissa on harkittava.

BITO tarjoaa lämpöeristyssarjan uudelleenkäytettävään MB-laatikkoon lääkkeiden ja rokotteiden turvallista kuljetusta varten. Sarja takaa kahdesta kahdeksaan asteen lämpötilan vähintään kahdentoista tunnin ajan. Tämä varmistetaan Neopor-vaahtomuovista valmistetulla insertillä, joka mahdollistaa korkeat eristysarvot, ja kolmella Icecatch Solid Isolated -jäähdytyselementillä. Nämä on varustettu integroidulla, hydrofobisella eristyskerroksella.

BITOn ohjelmassa on myös staattisia ja dynaamisia hyllyjärjestelmiä, yksi- ja monikerroksisia hyllyjärjestelmiä, varastointi-, kuljetus- ja keräilylaatikoita erityisesti terveydenhuoltoalalle.