Kone- ja laitostekniikka

Konetekniikka käsittelee koneiden ja koneenosien kehittämistä, suunnittelua ja valmistusta. Konepajateollisuus on omistautunut komponenttien, koneiden, järjestelmien ja kokonaisten tehtaiden kehittämiseen, valmistukseen ja myyntiin. Koneinsinöörit ovat kotonaan lähes kaikilla teollisuuden aloilla. He valvovat pakkausjärjestelmiä, kehittävät turbiineja ja optimoivat olemassa olevaa konetekniikkaa. Suomessa on useita satoja koneenrakennusyrityksiä. Toimiala on vahvasti vientiin suuntautunut. Yrityksistä 95 prosentilla on alle 500 työntekijää, joten ne luokitellaan pk-yrityksiksi. Konetekniikan alat, joilla liikevaihto on suurin, ovat työstökoneet, voimansiirtotekniikka, kuljetintekniikka, kaivos- ja rakennusmateriaalikoneet sekä jäähdytys- ja ilmatekniikka. Kilpailu koneenrakennusalalla lisääntyy, kun yhä useammat aasialaiset ja erityisesti kiinalaiset valmistajat tulevat markkinoille. Erityisesti kiinalaiset valmistajat vauhdittavat konepajateollisuuden muutosta. Ne haluavat paitsi tuottaa halvoille massamarkkinoille myös saavuttaa kilpailuetua teknisen kehityksen tai uuden teknologian avulla.

Kuten jo mainittiin, konetekniikka kattaa monia eri teollisuudenaloja ja toiminta-alueita. Näin ollen alaan vaikuttavat tekijät ovat hyvin monimutkaisia. Teollisuus 4.0, digitalisaatio, automaatio ja robotisaatio ovat mullistavia suuntauksia. Muita suuntauksia ovat sensorointi, tekoäly, lisätty todellisuus, verkkotalous, joustavuus, palvelusuuntautuneisuus ja lisääntyvä monimutkaisuus. Anturitekniikan hintojen lasku ja tekninen kehitys johtavat siihen, että anturitekniikkaa käytetään yhä useammissa koneissa ja järjestelmissä. Ajatelkaa esimerkiksi itseajavia ajoneuvoja, jotka ovat täynnä antureita ympäristön tunnistamiseksi. Tulevaisuudessa koneet mukautuvat joustavasti vaatimuksiin ohjelmistopäivitysten, modulaaristen laajennusten, uudistetun verkottumisen ja uudelleensuunnittelun avulla. Konepajayritysten on myös vastattava paremmin asiakkaiden liiketoimintamalleihin. Suojattujen VPN-tunneleiden kautta tapahtuvan etähuollon lisäksi kehitetään uusia konsultointi- ja muita palveluja. Verkkotalous on termi, jolla tarkoitetaan talouden aloja, jotka tarjoavat monimutkaiseen infrastruktuuriin perustuvia palveluja. Esimerkkeinä voidaan mainita televiestintäala, mutta myös kuljetusalan osat, kuten logistiikka, rautatiet, satamat ja ilmailu. Verkkotalouden osuus ja siten monimutkaisten palvelujen tarjoamiseen tarvittavan verkkoinfrastruktuurin kehittäminen kasvaa koneenrakennusalalla.

Samat suuntaukset koskevat koneiden tuotantoa kuin älykästä valmistusta ja älykkäitä tehtaita. "Älykäs valmistus" käsittää monia eri tekniikoita, kuten koneiden, antureiden ja ihmisten välisen tiedonvaihdon internetin välityksellä (esineiden teollinen internet, IIdD), suurten tietojen käsittely- ja analysointimahdollisuudet, kehittyneen robotiikan, nopean prototyyppien rakentamisen, 3D-tulostuksen, lisätyn todellisuuden ja paljon muuta. Älykkään valmistuksen tavoitteena on parantaa valmistuksen suorituskykyä analysoimalla tietoja ja tunnistamalla mahdollisuuksia automatisoida yksittäisiä toimintoja. Yhden kappaleen virtauksella tarkoitetaan logistista virtaustuotantoa, jossa työntekijät kulkevat työkappaleen mukana eri käsittelyvaiheiden läpi ja tietyissä olosuhteissa siihen asti, kunnes se on valmis. Tätä varten ne on järjestetty ryhmiin tai niitä käytetään vuorotteluperiaatteella. Työntekijöiden on hallittava kaikki asiaan liittyvät työprosessit. Termiä käytetään yleensä Toyotan tuotantojärjestelmän (TPS) tai "lean-tuotannon" yhteydessä. Teollisuus 4.0:n ja älykkään tehtaan yhteydessä yhden kappaleen virtaustuotanto tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuotantoprosessien yksilöllistäm

Tuskin mikään muu teollisuudenala on monipuolisempi kuin kone- ja laitostekniikka. Yksittäisistä komponenteista integroituihin kokonaisratkaisuihin asiakkaat vaativat korkeinta laatua ja palvelua. Samaan aikaan kansainvälinen kilpailu kannustaa meitä jatkuvasti optimoimaan kustannuksia ja prosesseja. Teollisuusstandardi 4.0, digitalisointi, automaatio ja verkottuminen ovat yhä tärkeämmässä asemassa kaikilla kone- ja laitostekniikan aloilla, kuten autoteollisuudessa. Auto- ja konepajateollisuudessa on jo pitkään käytetty Kanban-järjestelmiä, JIT:tä ja yhden kappaleen virtausta osana Toyotan tuotantojärjestelmää. Suurin mahdollinen tehokkuus, tarkkuus ja täsmällisyys ovat ehdottoman tärkeitä. Tämä voidaan kuitenkin saavuttaa vain yhtä tehokkaalla ja älykkäästi verkottuneella logistiikalla ja intralogistiikalla. Tämä mahdollistaa myös olemassa olevien kilpailuetujen laajentamisen.

BITOn ohjelmassa on erityisiä hyllyjärjestelmiä ja laatikoita Kanban-järjestelmiä ja logistiikkaa varten. Näihin kuuluvat C-laatikot, joissa yhdistyvät hylly- ja avolaatikoiden edut, sekä Euromodular-laatikot. LEO Locative -automaattiohjausjärjestelmä soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi automatisoiduissa prosesseissa ja automatisoidussa tuotannossa joustavuutensa, plug-and-play-sovelluksensa, itsenäisen käyttöönoton, alhaisen hankintakustannuksensa ja hajautetun ohjauksensa ansiosta. LEO säästää paljon kävelyä ja vähentää työntekijöiden rasitusta. Staattiset ja dynaamiset hyllyjärjestelmät, yksi- ja monikerroksiset hyllyjärjestelmät, varastointi-, kuljetus- ja keräilylaatikot täydentävät täyden palvelun varastoteknologian tarjoajan tuotevalikoimaa.