Varastomerkintöjen optimointi

Hyvä järjestys varastoinnissa on erityisen tärkeää, jotta tavarat löytyvät nopeasti ja helposti. Tähän tarkoitukseen käytetään kehittynyttä opaste-, etiketöinti- ja merkintäjärjestelmää. 

Varastojen hyllyalueilla käytetään edelleen pääasiassa skannerilla luettavia kylttejä. RFID- tai elektroniset hyllytarrat (ESL, E-Ink label) ovat vielä nykyäänkin harvinaisia. Käytettäviä opasteita voivat olla esim. kyltit tai opastetaulut, lattia - ja hyllymerkinnät sekä laatikko- ja tuotetarrat, joita hyödynnetään varastossa liikkumisessa ja järjestämisessä. Kyltit ja opastetaulut jakavat varaston karkeasti eri alueisiin. Vielä tarkempia ovat lattia- ja hyllymerkinnät, joilla määritetään, missä tietyt tuotteet on varastoitava. Lopuksi laatikko- ja tuotetarroja käytetään tavaroiden tarkkaan merkitsemiseen ja tunnistamiseen. Näin ne voidaan myös löytää uudelleen, mikäli ne on varastoitu väärään paikkaan. 

Hyllymerkintäkylttejä ja varastotarroja on olemassa moniin eri käyttötarkoituksiin. Eri tarkoituksissa voidaan käyttää kirjaimia, numeroita, lattia- ja varastoaluemerkintöjä, lastausmerkintöjä jne. Esimerkiksi kirjaimet ja numerotarrat ovat hyvä perusta tehokkaalle varastomerkinnälle, sillä ne ohjaavat varastotyöntekijät ja trukkikuskit oikeaan varastopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Etsimiseen ja tuotteiden saavutettavuuteen käytettävät ajat lyhenevät ja näin ollen tilausten läpimenoaika nopeutuu. Numero- ja kirjaintarrat soveltuvat erinomaisesti varastopaikkojen, hyllyjen, laatikoiden, laitteiden ja koneiden merkitsemiseen. Varastotarrat ja -kyltit voi teettää myös mittatilaustyönä. Silloin on mahdollista painattaa mitä tahansa numeroita, kuvia tai viivakoodeja. 

Kaikki tarvittavat tiedot on painettava tavaroiden pakkauksiin ja joskus myös itse tuotteisiin. Etikettien viivakoodehin tallentuu monenlaisia tietoja (1): tuotenumero, viimeinen käyttöpäivä, sarjanumero, ainesosat, turvallisuusohjeet jne. Usein etiketteihin painetaan myös hinta, sarja- tai tuotenumero ja muita tuotetta koskevia tietoja. Nämä ovat erittäin tärkeitä tietoja logistiikan tavaravirtojen valvonnassa. Skannereiden avulla saapuvia ja lähteviä tavaroita voidaan kirjata ja valvoa tavarahallintajärjestelmässä. On olemassa monia erilaisia viivakoodityyppejä (1D, 2D), joissa on erilaisia koodeja (Code 128, Code 39, EAN, QR-koodi, Datamatrix jne.). Code 128 on laajalti käytetty ja sitä voidaan lukea kaikilla viivakoodiskannereilla. Sitä käytetään erityisesti lähetystunnisteissa. Tukkukauppiaat ja vähittäiskauppiaat käyttävät pääasiassa EAN-koodinlukijaa lukeakseen asiakkaalle hinnat ja muut halutut tuotetiedot. Erityisesti hyllymerkintöjen on oltava erittäin kulutuksen kestäviä. Käytettävien etikettien ja viivakoodien laatu kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan. Mitä tietoja tarvitaan ja missä? Lisäksi viivakoodit on tulostettava selkeästi luettaviksi ja tarkoiksi. Järjestelmän vaihtaminen myöhemmin aiheuttaa paljon vaivaa. Huolellisesti etiketöidyt tuotteet helpottavat myös varastointia.) 

RFID-tekniikkaa (2) käytetään jo nyt yhä useammin logistiikassa saapuvien ja lähtevien tavaroiden, jäljitettävyyden, varastonhallinnan ja tilausten keräilyn yhteydessä. RFID-järjestelmä koostuu RFID-tunnisteista, lukulaitteesta ja lähetinyksiköstä tiedonsiirtoa varten. RFID-tekniikan etuja ovat nopea tiedonkeruu ilman “näköyhteyttä”, toisin kuin viivakoodeilla. Kohteen ei myöskään tarvitse olla suoraan kohdistettuna lukijaan, joten se mahdollistaa sen, että sekunnin murto-osassa tietoa voidaan kerätä useammasta tunnisteesta. 

Perinteiseen varastossa tapahtuvaan tilausten keräilyyn liittyy monia kustannusintensiivisiä manuaalisia prosesseja. Siksi RFID:n käyttö tarjoaa mahdollisuuksia materiaali- ja tietovirtojen suunnittelussa – keräilytoimintojen rajapinnassa. Paperittomien keräilyprosessien, kuten RFID-tekniikan, avulla keräilylistoja voidaan päivittää reaaliajassa. Myöskään käsinkirjoitettuja tietoja ei tarvitse siirtää varastonhallintajärjestelmään (WMS). Tavarat joita ei ole lainkaan tai riittävästi, voidaan siirtää jälkikeräilylistoille ja keräillä myöhemmin. Käytännössä paperiton keräily johtaa kustannussäästöihin, kaikkien tavaroiden ja materiaalien siirtojen yksinkertaiseen ja täydelliseen dokumentointiin, suorituskyvyn ja tehokkuuden sekä toimitusten laadun paranemiseen ja siten parempaan asiakastyytyväisyyteen. RFID-sirut ovat kalliimpia kuin viivakooditarrat. Viivakoodien luonti on tietokoneella helppoa ja edullista. Lukulaitteita on saatavilla lähes jokaisessa yrityksessä ja tarvittava tietotekniikka on edullista. Viivakoodit on helppo skannata hyllyväleissä. RFID-tunnisteita käytetään, kun viivakoodien käyttö on liian hankalaa tai kun prosesseja halutaan optimoida. Erityisesti arvokkaiden tavaroiden jäljittämiseen valitaan todennäköisemmin RFID-tunnistimet.  

Elektroniset hyllymerkinnät perustuvat elektroniseen musteeseen, samanlaista käytetään myös esimerkiksi e-kirjojen lukulaitteissa. E-ink etikettien (sähköinen muste) etuna on näytön helppo muunneltavuus. Jos hinnat muuttuvat, niin silloin myös merkinnäit voidaan helposti päivittää. Hintojen hallintaa ohjataan keskitetysti yhdellä napin painalluksella. Samalla myös henkilökunnan työprosessit helpottuvat. Asiakkaat, tuotteet ja sähköinen kaupankäynti voidaan verkottaa ja erityisesti virheet tavaroiden merkinnöissä voidaan välttää. Muita etuja ovat varoitusviestit, tunnusluvut, varastomuutokset keskitetysti napin painalluksella, kaksisuuntainen viestintä etiketin ja ohjelmiston välillä ja paljon muuta... ESL:t ovat hankintahinnaltaan arvokkaampia kuin paperietiketit. Niillä on kuitenkin pitkä käyttöikä ja niiden näytöt eivät tarvitse jatkuvaa virransyöttöä. Virtaa kuluu siis vain silloin, kun näyttö vaihtuu. 

Kuten jo aiemmin on mainittu, merkintöjen valinta koostuu sekä kylteistä ja tarroista että niiden sisällöstä, kuten viivakoodeista. Lisäksi ratkaisevaa on etikettipainatuksen laatu ja huolellinen etiketöinti. Oikea merkintätapa käyttösovelluksen mukaan on valittava huolellisesti. 

Erityisesti sähköisessä kaupankäynnissä valtava tuotevalikoima ja nopeat ostoprosessit (tavaroiden vastaanotto, käsittely, lähettäminen ja toimitus) aiheuttavat suuria vaatimuksia hyllymerkinnöille (3). Riittämättömästi koordinoitu merkintöjen automatisointi johtaa tilojen hukkakäyttöön ja tehottomaan varastointiin. Tämä voi johtaa taloudellisiin ja liiketoiminnallisiin tappioihin. Merkinnöissä on mahdollista yhdistellä myös esimerkiksi eri värejä ja viivakoodeja, jolloin esimerkiksi eri käytävien merkinnät on mahdollista tulostaa samalla kertaa ja ne on helppo erotella toisistaan. 

Lähteet:

1 Adelhelm Martin, Barcode Labels, Linkki 

2 BITO expertise, RFID in order picking, Linkki 

3 Optimised warehousing and logistics through colour labels, Computype, Linkki