Työtapaturmien välttäminen varastotyössä

Saksan DGUV:n (työterveyslaitos) mukaan vuonna 2019 Saksassa tapahtui 871 547 työtapaturmaa ja niistä 497 johti kuolemaan. Vakaviksi työtapaturmiksi luokiteltiin 13 362 tapausta, joiden johdosta vakuutetuille on maksettu eläkettä tai kuolinkorvaus. Samana vuonna tapahtui 87 541 työtapaturmaa tavaroita siirrettäessä ja 154 570 työtapaturmaa tavaroita käsiteltäessä. Vuonna 2019 logistiikka-alalla tilastoitiin 72 528 onnettomuutta. Hyllyjen, koneiden ja liikkuvan kaluston keskellä työskentelevien varastotyöntekijöiden työympäristössä on erityisen paljon vaaratekijöitä, joita voidaan välttää vain noudattamalla asiaankuuluvia sääntöjä ja varotoimia. Työturvallisuuslaissa ja -asetuksissa on lukuisia pykäliä, jotka sitovat niin työnantajaa kuin -tekijöitä. Lisäksi paikallisella työsuojeluorganisaatiolla on merkittävä rooli ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Useat onnettomuudet olisivat vältettävissä ja ne aiheutuvat huolimattomuudesta, varotoimien laiminlyönnistä, riittämättömästä koulutuksesta ja työntekijöiden tietotaidon puutteesta. Lisäksi käytettyjen työvälineiden, kuten trukkien ja hyllyjen huolloissa voi esiintyä puutteita, järjestystä ja siisteyttä voi olla laiminlyöty sekä yrityksen työsuojelutoiminta voi olla puutteellista. Näiden lisäksi voi olla, että henkilökohtaisia ​​suojavarusteita ei käytetä tai niitä ei käytetä riittävästi. Ei ole tavatonta, että työntekijät saavat vakaviakin vammoja, kuten viiltoja (ei pelkästään leikkaustyökaluista, vaan myös paperista) tai mustelmia. Kuormaa nostettaessa kuormasta tai hyllyiltä putoavat esineet voivat aiheuttaa vakavia vammoja. Kosteus, lika ja hiekka voivat aiheuttaa liukastumisia ja kulkuväylille unohdetut merkitsemättömät esineet kompastumisia ja kaatumisia. Työntekijän tippuminen korkealta ei myöskään ole tavatonta. Onnettomuudet trukkien ja nostureiden kanssa (painavat kuormat) johtavat usein vakaviin loukkaantumisiin. Hallitsemattomasti liikkuvat trukit voivat pahimmillaan aiheuttaa kokonaisten hyllyjen romahtamisen ja siellä olevien esineiden tippumisen. Työnantaja onkin velvoitettu toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet työtapaturmien ehkäisemiseksi.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan estämään työtapaturmia ja työperäisten sairauksien syntymistä sekä varmistamaan, että työ on turvallista ja inhimillistä. Tähän sisältyy työpaikan, työympäristön, työpisteen sekä työmenetelmien, työnkulun ja organisoinnin suunnittelu. Työnantajan on riskinarvioinnin avulla määritettävä, mitkä työturvallisuustoimenpiteet ovat tarpeen onnettomuuksien välttämiseksi. 

Hyllyjärjestelmille on olemassa toimijoita sitovia lakeja ja asetuksia. Niissä määrätään mm. teräksisten hyllyjärjestelmien säännöllistä tarkastusta, tarkastusta suorittavien henkilöiden pätevyyksistä, vaurioiden luokittelusta, turvalaitteiden kunnosta (mukaan lukien törmäyssuojat), telineiden kuormituksista, korjauksista ja varaston turvallisuuden parantamisesta. Lisäksi on olemassa erillisiä säännöksiä törmäyssuojien mitoituksille eri tilanteisiin sekä ohjeistuksia mm. huomiovärien käyttöön. 

Työterveys- ja työturvallisuuslain mukaan työnantajan tai yrityksen johdon on arvioitava syntyvät vaarat ennen työvälineiden käyttöä. Laissa ei kuitenkaan yksityiskohtaisesti täsmennetä sitä miten riskikartoitus tulisi suorittaa. Työnantajan on dokumentoitava tämä koko prosessi. 

Tehokkain tapa tapaturmien ehkäisyssä on työntekijöiden kouluttaminen ja tietotaidon lisääminen kaikissa työturvallisuuden kannalta merkityksellisissä aiheissa. Tämän avuksi on saatavilla työnantajan vakuutusyhtiön tarjoamaa materiaalia, jota voidaan käyttää työpaikan sisäisissä koulutuksissa. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen turvallisuusmääräyksiä mukautetaan myös jatkuvasti työtapaturmien välttämiseksi. Onnettomuuksien ehkäisemistä koskevien sääntöjen noudattamisen, valvonta ja seuranta ovat tärkeitä. Tämä tehtävä on varaston operatiivisen johdon vastuulla. Työntekijöiden tulee kokea, että yritys suhtautuu työturvallisuuden noudattamiseen vakavasti ja puuttuu sen rikkomuksiin johdonmukaisesti (myös seuraamuksin). Työturvallisuutta järjestetään ja ylläpidetään yhteistyössä johdon, työntekijöiden edustajien ja työterveyshuollon kanssa. Ulkopuoliset asiantuntijat antavat neuvoja ja apua onnettomuuksien ehkäisemisessä. Tärkeintä kuitenkin on, että yrityksessä vallitsee oikeanlainen työsuojelukulttuuri. 

Jotkut asiat onkin jo mainittu edellä. Onnettomuuksia ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja riskien arvioinnin lisäksi on hyllyrakenteet on tarkastutettava hyväksytyn tarkastajan toimesta säännöllisesti.  

Säännölliset silmämääräiset tarkastukset vuotuisten tarkastuksien lisäksi auttavat havaitsemaan törmäysvauriot varhaisessa vaiheessa. Kaikki hyllyvauriot on dokumentoitava. Tarkastustarrat kertovat seuraavan huollon ajankohdan. Sammutuslaitteet, törmäyssuojat ja muut suojajärjestelmät ovat yksinkertaisia, ​​mutta tehokkaita turvallisuutta parantavia ja onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä tekijöitä. Osa hyllyturvatuotteista on määritelty pakollisiksi lakien ja asetusten mukaisesti. Muiden tarkoitus on lisätä turvallisuutta niin käyttäjille, kuin tuotteille. 

Törmäyssuojia ja huomiovärejä voidaan käyttää estämään vakavia onnettomuuksia ja vahinkoja. Operatiivisessa toimintaympäristössä niitä käytetään sisäisillä kulkureiteillä onnettomuuksien ehkäisemiseksi kulkuväylillä, koneissa ja ajoneuvoissa sekä erilaisissa kulmissa ja reunoissa. Toinen vinkki on lattiateippaukset tai -maalaukset. Työnantaja voi käyttää niitä erottamaan näkyvästi ajoväylät ja merkityt jalankulkureitit onnettomuuksien välttämiseksi. On myös tärkeää varmistaa, että ajoväylän leveys on riittävä. Edellä mainitut lait ja asetukset antavat näihin omat määräyksensä. Liukastumista estävät teipit tai pinnoitteet vähentävät myös liukastumisriskiä märillä tai rasvaisilla pinnoilla. Trukkeja ja lavansiirtovaunuja koskevat myös omat määräyksensä. Esimerkiksi ajo-oikeudettomien henkilöiden ajoneuvojen käyttö tai kuorma ylhäällä ajaminen on kiellettävä. 

Nykyään yksilöllisistä työturvallisuusvarusteista löytyy monenlaisia vaihtoehtoja ja ne auttavat pienentämään tapaturmien riskiä. Päälle puettavat tukevat eksoskeletonit voivat helpottaa raskaiden kuormien toistuvaa nostamista ja siten estää työntekijöiden onnettomuuksia ja loukkaantumisia. Uusimman teknologian ansiosta raskaasta työstä tulee paljon helpompaa ja selkäystävällisempää. Varsinkin kokoonpanolinjalla ja pakkaamisen yhteydessä työtä on usein tehtävä pitkiä aikoja vartalon ollessa hieman taivutettuna eteenpäin, mikä rasittaa lannerankaa pitkällä aikavälillä. Selkä rasittuu paljon varsinkin silloin, kun nostetaan raskaita kuormia lattialta ja tavaroita siirretään keräilyalueella. 

Vaikka toimenpiteitä tehdään paljon onnettomuusriskien pienentämiseksi, työpaikkakohtaisten ensiapupakkausten tulisi olla aina helposti käytettävissä paikan päällä. Työterveyslaitos ja vakuutusyhtiöt tarjoavat lisätietoa ensiavusta työpaikalla. Erityisesti yritysten ensiapua antavat henkilöt on koulutettava työtapaturmien varalta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen määräysten mukaisesti.