Miten uusi yritysvastuuta koskeva direktiivi estää viherpesua?

Uusi eurooppalainen yritysten kestävän kehityksen raportointia koskeva direktiivi tuli voimaan 5. tammikuuta 2023 (1, 2). Se korvaa aiemman, vuonna 2014 annetun yritysvastuuta koskevan direktiivin, ja se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään heinäkuussa 2024. Uudella direktiivillä muutetaan useita muita direktiivejä, kuten tilinpäätösdirektiiviä, avoimuusdirektiiviä ja lakisääteistä tilintarkastusta koskevaa direktiiviä. Muutetulla direktiivillä otetaan käyttöön yhdenmukaiset standardit kestävään kehitykseen liittyvälle raportoinnille, varmistetaan kestävään kehitykseen tähtäävien toimien parempi vertailukelpoisuus ja luodaan parempaa läpinäkyvyyttä kaikkialla Euroopassa. 

Vanhassa yritysvastuuta koskevassa direktiivissä edellytettiin jo, että suuret yritykset raportoivat toiminnastaan muitakin kuin taloudellisia tietoja. EU:n direktiivi ei-taloudellisista tiedoista raportoinnista (NFRD) edellytti jo tiettyjä yrityksiä raportoimaan muista kuin taloudellisista tiedoista. NFRD on vanhan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan direktiivin mukainen erityisvaatimus. Uusi yritysvastuuta koskeva direktiivi korvaa molemmat direktiivit. Uuden yritysvastuuta koskevan direktiivin päätarkoituksena on parantaa edelleen yritysten raportointia muista kuin taloudellisista tiedoista esimerkiksi kestävyyden ja ihmisoikeuksien alalla. Tästä lähtien kestävän kehityksen raportoinnille annetaan samanlainen asema kuin yritysten taloudelliselle raportoinnille. Tämän tarkoituksena on antaa sijoittajille ja erityisesti sidosryhmille parempi kuva yrityksen liiketoiminnan suorituskyvystä, tuloksista, asemasta ja toiminnan vaikutuksista. Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) mukaan sijoittajien varojen ohjaaminen kestäviin hankkeisiin edellyttää, että yritysten toiminnasta ja sen vaikutuksista kestävään kehitykseen, yhteiskuntaan ja ympäristöön on saatavissa entistä luotettavampia tietoja. 

Tarkistetun yritysvastuuta koskevan direktiivin ansiosta yritysten on raportoitava kestävään kehitykseen liittyvistä asioista laajemmin ja standardoidummin (3, 4). Indikaattoreiden käyttöönoton tarkoituksena on varmistaa toimitettujen tietojen mitattavuus ja vertailukelpoisuus. Uudessa EU:n asetuksessa vahvistetaan myös kaksinkertaisen olennaisuuden käsite. Yhtäältä yritykset ovat nyt velvollisia raportoimaan oman liiketoimintansa vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön, toisaalta niiden on raportoitava myös niin sanottujen kestävyysnäkökohtien (ekologia, talous ja sosiaaliset asiat) vaikutuksista omaan yritykseensä. Tästä lähtien yritysten on myös pakko teettää vastuullisuusraportointinsa ulkoinen tilintarkastus, aivan kuten talousraportointinsa. EU:n komissio on määrittänyt raportointistandardit ja tilintarkastuksen syvyyden lisäämisen "rajoitetusta varmuudesta" "kohtuulliseen varmuuteen". Lisäksi kestävyyttä ja ihmisoikeuksien noudattamista koskevat tiedot ovat tulevaisuudessa osa toimintakertomusta tai vuosikertomusta. Yhtenäistä, sähköistä (koneellisesti luettavaa) raportointimuotoa (European Single Electronic Format (ESEF)) sovelletaan myös kestävän kehityksen raportointiin. Tästä lähtien johdon on aktiivisesti ja todistettavasti kannettava vastuu kestävän kehityksen raportista. Niin sanottu tasevala, joka on toistaiseksi voimassa vain talousraportoinnissa, laajennetaan koskemaan myös kestävän kehityksen raporttia. 

Vanhassa yritysvastuuta koskevassa direktiivissä ja kansallisessa strategiadirektiivissä edellytettiin vain suuria yleishyödyllisiä yrityksiä, joilla on yli 500 työntekijää, raportoimaan kestävyydestä kirjanpitolainsäädännön mukaisesti. Uusi yritysvastuuta koskeva direktiivi velvoittaa raportoimaan myös listaamattomat yritykset, joilla on vähintään 250 työntekijää ja joiden taseen loppusumma on vähintään 20 miljoonaa euroa tai liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa. Kyseisten yritysten olisi jo nyt mukautettava prosessejaan yritysvastuun raportointia varten raportointivuodeksi 2023. Tammikuun 1. päivästä 2026 alkaen kestävyysraportointia vaaditaan myös kaikilta pörssilistatuilta pk-yrityksiltä. 

Uusien säännösten mukaan kestävän kehityksen raportoinnista tulee osa toimintakertomusta tai vuosikertomusta. Tiedot on merkittävä digitaalisesti, jotta ne ovat koneellisesti luettavissa ja voidaan sisällyttää ESAP-alustaan (European Single Access Point). Kaksinkertaisen olennaisuuden (ks. edellä) lisäksi on noudatettava taksonomia-asetuksen (EU 2020/852) vihreitä taloudellisia tunnuslukuja. Asetus on eurooppalainen säännöstö, jossa vahvistetaan kriteerit ja vaatimukset taloudellisen toiminnan luokittelemiseksi "ympäristön kannalta kestäväksi". 

Euroopan komissio ilmoitti ESAP-aloitteesta vuonna 2020 osana kestävän yritysrahoituksen toimintasuunnitelmaa. ESAP-foorumin tavoitteena on luoda keskitetty digitaalinen yhteyspiste eri Euroopan maiden yritystietoja ja -tietoja varten, jotta voidaan parantaa yritysten avoimuutta sekä oikeus- ja liiketoimintavarmuutta. Alustan kautta yritykset voivat käyttää, vertailla ja analysoida rahoitustietoja, raportteja, taseita, kaupparekisteritietoja ja muita yritystietoja eri Euroopan maista. Alustan tavoitteena on myös keventää yritysten hallinnollista taakkaa vähentämällä tarvetta etsiä tietoja kustakin yksittäisestä EU-maasta ja selviytyä eri formaateista ja kielistä. Alustaa kehitetään parhaillaan, ja se otetaan käyttöön asteittain vuoteen 2030 mennessä (5). 

Uudessa yritysvastuuta koskevassa direktiivissä on useita mekanismeja, joilla pyritään estämään niin sanottu viherpesu (6) eli yritysten harhaanjohtava esittely niiden kestävyyskäytännöistä. 

Yritysvastuuta koskevassa direktiivissä edellytetään, että yritykset julkistavat tietyt muut kuin taloudelliset tiedot selkeästi, tiiviisti ja kattavasti, mukaan lukien ympäristö-, sosiaali- ja työvoimakysymykset, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta. Raportointivelvoitteen tarkoituksena on saada yritykset raportoimaan avoimesti kestävään kehitykseen liittyvistä tuloksistaan ja vaikutuksistaan. Lisäksi kestävyysraportoinnin ja taloudellisen raportoinnin tasavertainen kohtelu, riippumaton todentaminen, sidosryhmien aktiivinen osallistuminen raportointiprosesseihin, kestävyystietojen sisällyttäminen toimintakertomukseen sekä seuraamukset sääntöjen noudattamatta jättämisestä varmistavat kestävyystietojen uskottavuuden ja siten pienentävät viherpesun riskiä. Seuraamuksiin voi kuulua sakkoja tai muita oikeudellisia seuraamuksia, mikä kannustaa yrityksiä suhtautumaan vakavasti direktiivin vaatimuksiin ja antamaan totuudenmukaista tietoa. 

Kirjallisuus 

1 Gouze Stephanie, CSR Directive: What will be important with the new directive, EQS Group, Link 

2 Non-Financial Reporting Directive (NFRD) / CSR - Guidelines, Assekurata Assekuranz Rating-Agentur GmbH, Link 

3 Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), The new EU directive on corporate sustainability reporting at a glance, Federal Ministry of Labour and Social Affairs, Link 

4 Richter Nicole, Meyer Yvonne, New EU CSR Directive: What to do already, EY Ernst & Young Global Limited, Link 

5 EU, Establishment of a European Single Access Point (ESAP), German Accounting Standards Committee e.V., Link 

6 Sustainability, CSRD - works against greenwashing, German Insurance Association, Link