Logistiikan huipputrendit 2024+

Logistiikka-alaa muovaavat edelleen voimakkaat häiriötekijät ja megatrendit, kuten ilmastonmuutos, Covid-19, sodat ja kaupungistuminen. Tämä nopeuttaa logistiikan muutosta valtavasti. DHL arvioi viimeisimmässä logistiikkatrendit tutkimuksessaan (1) yhteensä 40 suuntausta "yhteiskunnan ja liiketoiminnan" sekä "teknologian" aloilla, joilla on merkittävä vaikutus logistiikkaan ja toimitusketjuihin tulevina vuosina. Tämän mukaan suuntauksia, jotka ovat jo nyt ilmenemässä ja joilla on valtava vaikutus toimitusketjuihin, ovat "Sosiaalisen ja liiketoiminnan" alalla kaikkikanavainen logistiikka, digitaaliset markkinapaikat, toimitusketjujen monipuolistaminen, kiertotalous, kestävä kehitys ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Teknologian alalla ovat Big Data -analytiikka, edge computing, kiinteä robotiikka, automatisoidut ohjatut ajoneuvot (AGV) intralogistiikkaa varten, autonomiset ajoneuvot ulkokäyttöön ja vaihtoehtoiset energiaratkaisut. Varastoinnin ja toimintojen muutokseen vaikuttavia suuntauksia ja haasteita analysoidaan perusteellisemmin Zebra Technologies Corp:n Warehouse Vision Study -selvityksessä (2). Joitakin näistä suuntauksista käsitellään jäljempänä. 

Pandemia ja sodat ovat opettaneet logistiikka-alalle joustavien toimitusketjujen ja toimitusketjun hallinnan merkityksen (3). Toimitusketjujen monipuolistaminen on tärkeä tekijä joustavuuden lisäämisessä. Valitsemalla vaihtoehtoisia toimittajia ja laajentamalla valmistus- ja jakeluverkostoa voidaan lisätä toimitusketjun joustavuutta, ketteryyttä, reagointikykyä ja kilpailukykyä. Tähän liittyvät käsitteet ovat "multisourcing" ja "multishoring". Multishoring tarkoittaa tässä yhteistyötä monien, joskus kilpailevien toimittajien kanssa. Multishoringissä korostetaan sitä, että toimittajat tulevat eri maista. Korona-kriisin aikana voimakas riippuvuus kiinalaisista toimittajista vaikutti erittäin kielteisesti ja johti häiriöihin toimituskyvyssä. Digitaalinen transformaatio mahdollistaa tehokkaiden, globaalien toimittaja-alustojen ja -verkostojen luomisen sekä erityisen toimitusketjun hallinnan. 

Vaikka kestävä kehitys on yhteiskunnan ensisijainen tavoite, DHL:n mukaan vain 8,5 prosenttia yli 100 miljardista tonnista käytettyjä materiaaleja kierrätetään ja palautetaan kiertoon. Tulevaisuudessa yritysten täysin kierrätettyjen tuotteiden osuutta on tarkoitus kasvattaa massiivisesti vahvistamalla kiertotalouden teemaa maailmanlaajuisesti. Jo tuotteiden kestävässä suunnittelussa huomioidaan tuotteen koko elinkaari ja kaikki materiaalit ja komponentit on jo nyt tarkoitettu kierrätettäviksi ja palautettaviksi kiertotalouteen. Noin 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista määritetään jo suunnitteluvaiheessa (4). Olemassa olevia materiaaleja ja tuotteita käytetään uudelleen, korjataan, kunnostetaan, jaetaan, vuokrataan ja lopulta kierrätetään mahdollisimman pitkään, jolloin tuotteiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Näin myös jätteet vähenevät minimiin. Toisin kuin heittotalous, kiertotalous vähentää myös vuotuisia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä. Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö aiheuttavat Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 9,1 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Jätehuolto tuottaa 3,32 prosenttia. Euroopan komissio julkaisi jo maaliskuussa 2020 kiertotalouden toimintasuunnitelman, joka sisältää ehdotuksia kestävämmästä tuotesuunnittelusta ja pyrkii vähentämään jätteiden syntymistä. 

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ykköskysymys on hiilettömän ja ilmastoneutraalin talouden luominen vuoteen 2050 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen perustana on siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista ja vähähiilisten vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö. Erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen ja yritysten, kuten teräs- ja lasituotannon ja rakennusmateriaalien tuotannon, on siirryttävä mahdollisimman pian hiilettömiin energialähteisiin. Hiilidioksidipäästöjen vähentämispolitiikan tärkeitä virstanpylväitä ovat Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 ja niin sanottu "European Green Deal". Sen mukaan yritysten, teollisuuden ja koko EU:n talouden on oltava ilmastoneutraaleja vuoteen 2050 mennessä (5, 6). Kaksi kolmasosaa yritysten ja teollisuuden hiilidioksidipäästöistä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä, ja ne voidaan siksi poistaa siirtymällä kasvihuonekaasuneutraaleihin energialähteisiin (7). 

Edge-laskennassa, tietojen käsittely tapahtuu suoraan tai lähellä tiettyä tietolähdettä (verkon reuna). Tietoja ei siis käsitellä etäisessä datakeskuksessa (8). Aihe liittyy esineiden internetin (IOT), mobiilin tietojenkäsittelyn ja 5G-verkon mahdollistamaan IT-arkkitehtuurin hajauttamiseen. Edge-laskennan etuja ovat, että yritykset voivat saada oivalluksia big datan analytiikan avulla lähes reaaliajassa pienemmällä viiveellä ja pilvipalvelimen kaistanleveydellä. Se vaatii myös paljon pienemmän IT-infrastruktuurin kuin perinteinen pilvilaskenta. Teollisuus 4.0 ja kaikkien koneiden, laitosten, kyberfyysisten järjestelmien jne. verkottaminen IOT:n kautta luo tulevaisuudessa yhä suurempia tietomääriä, jotka joudutaan prosessoimaan suoraan paikan päällä yrityksen edge-laskennan avulla. Ei yksinkertaisesti ole käytännöllistä lähettää tällaisia tietomääriä Internetin kautta etäpilvitietokeskuksiin. Lisäksi tämä lisää jopa ylimääräistä suojaustasoa. Edge-laskenta tekniikkaa voidaan käyttää nyt ja tulevaisuudessa moneen tarkoitukseen, myös logistiikassa, kuten toistensa kanssa toimivissa varastoroboteissa, eri yrityksen alueiden, kuten varastojen ja tuotannon verkostoitumisessa, autonomisissa ajoneuvoissa, ennakoivassa kunnossapidossa ja paljon muuta. Pohjimmiltaan edge-laskenta on hyödyllinen aina, kun suuria tietomääriä (suurta dataa) luodaan reaaliajassa. Konsulttiyritys ISG:n mukaan edge-laskentamarkkinoiden odotetaan kasvavan 30 prosenttia vuosittain. 

Sähköisen kaupankäynnin uskomaton kasvu (9) ja kuluttajien kysynnän valtava kasvu edellyttävät digitalisoinnin ja automaation lisäämistä sekä logistiikan sisäisten prosessien ja toimitusketjujen tehostamista. Digitalisaatio ja automaatio sekä niihin liittyvät teknologiat, kuten 5G, IOT, tekoäly (AI) ja Edge Computing, eivät ainoastaan muuta logistiikka-alaa täysin. Intralogistiikassa yhä useammat työt siirtyvät AGV-ajoneuvoille ja kiinteille roboteille. Sisätiloissa käytettäviin liikkuviin robotteihin kuuluvat AGV:t (Automated Guided Vehicles) ja AMR:t (Autonomous Mobile Robots). AMR-robotit ovat AGV-ajoneuvoja kehittyneempiä, käyttävät reaaliaikaista reittisuunnittelua ja voivat väistää esteitä vapaammin ja helpommin. Niitä käytetään esimerkiksi tilauspoiminnassa tai myös kuljetustehtävissä. AMR-robottien markkinoiden odotetaan kasvavan 31 prosenttia vuosittain vuoteen 2023 mennessä. Kun sisätiloissa liikkuvia robotteja voidaan käyttää laajamittaisesti, ne osoittavat valtavan potentiaalinsa kustannusten vähentämisessä ja tehokkuuden lisäämisessä ja muuttavat alaa valtavasti. 

Tekoälyteknologian ja anturiteknologian nopean kehityksen myötä kiinteät robotit, kuten yhteistyörobotit (cobotit) ja teollisuusrobotit, ovat muuttumassa entistä monipuolisemmiksi ja monipuolisemmiksi. On odotettavissa, että tulevaisuudessa ihmisten ja robottien välinen työnjako lisääntyy. Robotteja käytetään luonnollisesti pääasiassa toistuvissa, muuttumattomissa prosesseissa. Kysymys on siitä, miten tekoälyn innovaatiot laajentavat työaloja. Tekoälyä hyödynnetään myös erityisesti esineiden tunnistamisessa. Mutta myös sellaiset alat kuin taitoihin perustuva robottien ohjelmointi datan avulla on tulevaisuutta muovaava aihe (10). 

Digitaalinen muutos kaikkine innovaatioineen tasoittaa ammattitaitoisten työntekijöiden puutetta. Työvoimasta ja ammattitaitoisista työntekijöistä on jo nyt pulaa koko toimitusketjussa, ja se lisääntyy tulevaisuudessa alhaisen syntyvyyden vuoksi. Liittovaltion talous- ja energiaministeriön (BMWI) mukaan vuoteen 2060 mennessä työllisiä on jopa kolmannes vähemmän (11). Esimerkiksi logistiikka-alalla on valtava pula varastotyöntekijöistä, lähettiläistä, kuorma-autonkuljettajista ja IT-asiantuntijoista. Digitalisaation ja automaation on tarkoitus korjata tämä monin paikoin. Automatisoidut prosessit ja järjestelmät, robotit, AGV:t, autonomiset ajoneuvot, tekoäly ja muut innovaatiot korvaavat monia ammattitaitoisia työntekijöitä varastossa ja toimitusketjussa. Kestää kuitenkin vielä jonkin aikaa, ennen kuin tällaisista järjestelmistä tulee kaikkialla standardi. 

Kirjallisuus 

1 The Logistics Trends Radar 6.0, 25 October 2022, DHL Trend Research, Link 

2 Whitepaper Warehouse Vision Study, Tech that enhances human capabilities and drives modernization, Zebra Technologies Corp, Link 

3 Corona pandemic permanently changes economy, technology and logistics, Link 

4 Circular Economy: Definition and Benefits, European Parliament, Link 

5 BITO Expertise, Sustainability and Greenhouse Gas Protocol, Link 

6 BITO Expertise, Are CO2-free supply chains possible? 

7 Decarbonisation: The way to a carbon-free economy, EHA Energie-Handels-Gesellschaft mbH & Co. KG, Link 

8 What is Edge Computing?, Hewlett Packard, Link 

9 Global E-Commerce Logistics Market Will Be Worth Over €500bn by 2024, Logistics Brief, Link 

10 AI-based human-robot collaboration, Mittelstand Digital, Link 

11 Logistics skills shortage: A lot of transport volume with few employees, January 2023, E-Commerce Magazin, Link