Kulunvalvonta yrityksessä

On olemassa useita syitä, miksi pääsy tietyille alueille yrityksessä tulisi rajata tai estää kokonaan tiettyjen työntekijöiden sekä ulkopuolisten henkilöiden osalta. Kyse on lähinnä henkilö-, omaisuus- ja tietoturvallisuudesta. Esimerkiksi vain valtuutetuilla työntekijöillä tulisi olla pääsy tuotantoon, tuotekehitykseen tai varastoon, jotta tärkeitä tietoja, yrityssalaisuuksia tai aineellista omaisuutta voidaan hallita paremmin. Tämä lupa voidaan myöntää myös vain rajoitetuksi ajaksi (esim. huoltotoimenpiteet). Luvattomien henkilöiden pääsy on luonnollisesti estettävä kokonaan. Kulunvalvonta on myös työterveys- ja työturvallisuus kysymys, sillä sen tarkoituksena on estää työtapaturmat ja varmistaa työturvallisuus. 

Korona pandemia on luonut uusia vaatimuksia ja tehtäviä kulunvalvontajärjestelmille. Automaattisen kulunvalvonnan tapauksessa mm. sisääntulevien lukumäärä, kasvomaskin käytön noudattaminen ja ruumiinlämmön tarkistaminen. Esimerkiksi tilassa olevien henkilöiden määrää voidaan automaattisesti rajoittaa, voimassa olevien korona määräysten noudattamiseksi. Viranomaistarkastuksia varten voidaan tarvittaessa hakea myös historiadataa vaatimusten toteen näyttämiseksi. 

Kulunhallintaa tai tiedonkeruuta varten on käytettävissä yleensä neljä erilaista kulunvalvontamenetelmää, joilla on erilaisia ominaisuuksia. On yleistä, että useita menetelmiä yhdistetään. 

• RFID-tunniste (transponderi/tagi) ja RFID-lukija  

• Biometriset tunnisteet (sormenjälki, iiristunnistus, kasvojentunnistus) 

• Magneettikortin luku 

• Näppäimistö PIN-koodin syöttämistä varten 

Kulunvalvontajärjestelmissä on vähintään kolme komponenttia: tunniste, lukija ja kulunvalvontayksikkö (ACC). 

Tunnistamistapa voi olla esimerkiksi lätkä, ranneke tai mikä tahansa esine, jossa on RFID-siru. Lukija tallentaa tunnistetiedot ja lähettää tunnisteesta lukemansa tiedon oven ohjaimelle (ZKE) tai kulunvalvontakeskukselle (ZKZ) arviointia tai hallinnointia varten. Kulunhallintayksikkö (CCU) tarkastaa kulkuoikeuden ja sen perusteella joko avaa tai on avaamatta ovea jopa ilman jatkuvaa yhteyttä kulunvalvontakeskukseen (ACC). Oven avaus toimii sähköimpulsseilla, moottorilukolla tai sähköisellä ovenkäyttölaitteella. 

Tunnisteiden lukumentelmät:

Integroitujen (passiivisten) RFID-tunnisteen kontaktiton lukeminen, esim. sirukortti, suoritetaan yleensä kortinlukijalla muutamasta senttimetristä metrin etäisyydelle saakka. Passiivinen tunniste on elektroninen tunnistusväline, joka ei vaadi toimiakseen akkua. Siksi sen käyttöikä on lähes rajaton ja se voidaan lukea kaikkien ei-metallisten materiaalien läpi lukukulmasta, valosta tai muista ympäristötekijöistä riippumatta. Lukemista varten lukija säteilee sähkömagneettisia aaltoja alueelle, jota kutsutaan kaukokentäksi. Tässä kentässä tunniste aktivoituu ja lähettää tietonsa myös sähkömagneettisten aaltojen avulla. Lukija purkaa nämä tiedot ja näyttää näytöllä tai välittää oven ohjaimelle (ZKE) tai kulunvalvontakeskukselle (ZKZ) arviointia ja hallintaa varten. Järjestelmä voidaan yhdistää biometristen tunnisteiden tai PIN-koodin syöttämiseen. Myös ihmisille on jo olemassa ihon alle kirurgisesti laitettavia implantteja (NFC-siruja). Nämä on alun perin luotu lemmikkien tunnistuksessa ja osoittamaan ne tietylle omistajalle. Näitä implantteja käytetään nykyisin yleisesti myös karjankasvatuksessa vaihtoehtona korvamerkeille. 

Biometriset tunnistusmenetelmät:

Toinen kulunvalvontajärjestelmä käyttää biometrisiä tietoja, skannaten esimerkiksi sormenjäljet, iirikset, verkkokalvot, kämmenet, laskimot tai kasvojen piirteet. Korkean turvallisuuden kohteissa, kuten tutkimuslaboratorioissa tai vankiloissa suositellaan biometrista tunnistusta ja kulunvalvontaa. Elektronisella ratkaisulla on useita etuja: korkea turvallisuustaso, biometria on aina mukana (ei hukkaamista tai unohtamista), yksinkertainen ja helppokäyttöinen, kopiointi tai väärentäminen ei ole mahdollista. Lisäksi esimerkiksi sormenjälkilukijat ovat itsepuhdistuvia. 

Magneettikortin lukumenetelmä:

Magneettikortit ovat edelleen hyvin yleinen kulunvalvontamenetelmä. Niitä käytetään erityisesti hotelleissa, mutta myös yrityksissä työaikojen kirjaamisessa. Magneettinauhakortti vedetään yksinkertaisesti oven lukijan läpi tai asetetaan lukulaitteeseen. Kortinlukijan integroitu anturi lähettää tiedot ohjauskeskukseen ja mikäli pääsy on sallittu, ovi avataan elektronisesti. Magneettikortin etuna on ennen kaikkea sen alhainen hinta. Koska magneettinauhakorttien on oltava suorassa yhteydessä lukijaan luettaessa, niillä on korkeampi suojaustaso kuin RFID-korteilla. On olemassa kaksi korttivaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan ​​sen magneettivuon tiheyden suhteen, jolla ne on kirjoitettu: LoCo (matala koersiivisuus) 300 Oe:lla (Oersted) ja HiCo (korkea koersiivisuus) 2750 tai 4000 Oe:lla. LoCo-magneettinauhoja käytetään erilaisissa muovikorteissa (esim. maksukorteissa). Tiedot voidaan kuitenkin vahingossa poistaa ulkopuolelta magneettikentillä. HiCo-magneettinauhojen kanssa tämä on melkein mahdotonta. Siksi niitä pidetäänkin parempana henkilöllisyystodistuksissa. 

Kulunvalvonta PIN-koodilla:

PIN-koodeja käytetään pääasiassa pienyrityksissä sekä suurten yritysten korkean turvallisuuden alueilla. Pääsy myönnetään voimassa olevan numeerisen koodin avulla, joka syötetään näppäimistölle. PIN-koodin perustuvien järjestelmien kanssa yhdistellään usein RFID-tunnisteita. Kun RFID-tunniste on esitetty ja PIN-koodi on syötetty, oven ohjausyksikkö aktivoituu oven avaamiseksi. Koodilukko voi käyttää RFID-tunnistetietoja ja PIN-koodia olematta yhteydessä keskusyksikköön. Tunniste ja PIN-koodit hyväksytään suoraan oven ohjausyksikön lukijasta. Jos kulkuoikeus myönnetään, painikkeet tai LED-valot vilkkuvat vihreänä. Jos pääsy evätään, painikkeet / LED vilkkuvat punaisena. Näppäimistöt ovat säänkestäviä ja pakkasenkestäviä, joten ne soveltuvat sekä sisä- että ulkokäyttöön.