Kaupunkilogistiikka - estä "villi länsi"

Kaupunkilogistiikkaa rasittaa yhä enemmän tavaroiden lisääntyvä liikkuvuus - eikä vähiten nopeasti kasvavat verkkokaupat. Toisaalta kaupungistuminen lisääntyy ja sen mukana ihmisten määrä, ajoneuvot, tavaravirrat, jäte- ja kierrätysvirrat jne., toisaalta ilmastonmuutoksen aiheuttama paine kestävään hoitoon lisääntyy. Näin ollen kaupunkilogistiikka käsittelee ideoita ja konsepteja kaupunkiystävällisen, tehokkaan ja ympäristötietoisen metropolien ja kaupunkien suunnitteluun. 

Ala on hyvin laaja ja vaihtelee muun muassa sähköisestä liikkuvuudesta, hiljaisesta logistiikasta hyperloopiin, drone-toimituksiin ja köysiratajärjestelmiin (1). Tulevaisuudessa on löydettävä uusia tapoja kuljettaa tavaroita, jotta haasteisiin voidaan vastata. Tavaraliikenne voidaan siirtää sekä ilmatilaan että maan alle, ja sitä voidaan myös tasoittaa avaamalla yöaika tavaroiden toimittamiselle viimeisellä kilometrillä hiljaisen logistiikan avulla. Tehtäväalue, vaatimukset ja vastaavasti ratkaisut ovat erittäin monimutkaisia. 

Kaupunkilogistiikkaa muokkaavat ennen kaikkea neljä päätrendiä: kaupungistuminen, verkkokauppa, haluttu nopea ja yksilöllinen toimitus sekä joustavien ja pienimuotoisten toimitusten kysyntä vähittäiskaupassa. Tämä aiheuttaa valtavia haasteita kaupunkien logistiikalle ja tietenkin myös asukkaille. Liikenne- ja melusaaste, ympäristön saastuminen ja kaupunkien lämpeneminen ovat ongelmia jotka uusien kaupunkilogistiikan käsitteiden ja ideoiden on otettava vastaan ja ratkaistava. Konsulttiyritys Roland Berger on laatinut ja julkaissut tutkimuksen "Urban Logistics 2030 in Germany" (2018) (2). Kysymys on siitä, miten kaupungit voivat muokata kaupunkilogistiikkaa kestävästi ja mitkä sidosryhmät (kaupunki, logistiikan tarjoajat, vähittäiskauppiaat ja kansalaiset) ottavat tässä johtavan roolin. Kuinka paljon koordinointia tapahtuu yksityisen sektorin ja valtion välillä? Konsultointi ei tule yksinkertaiseen johtopäätökseen, vaan esittelee neljä skenaariota; “villi länsi", "säännelty monimuotoisuus", "kaupunkialusta" ja "suurten rinnakkaiselo". 

"Villin lännen" skenaariossa valtio tuskin puuttuu kehitykseen ja jättää kentän logistiikkayrityksille. Innovatiiviset yritykset, joilla on uusia logistiikkakonsepteja, erityisesti viimeisellä maililla, kilpailevat asiakkaan eduksi. "Säännellyssä monimuotoisuudessa" kaupunki määrittelee sääntelykehyksen ja valvoo sitä. Esimerkkejä kaupungin toimenpiteistä ovat dynaamisen kaupunkimaksun käyttöönotto kaupallisen liikenteen hallitsemiseksi, pysäköinnin hallinta ja toimitusten, lähetysten ja kuljetusten säännellyt sisäänpääsyajat. Voimakas kilpailu estää kuitenkin yhteistyön ja standardien käyttöönoton. Seuraavissa kahdessa skenaariossa yhteistyön taso koko järjestelmässä kasvaa. "Kaupunkialusta" -skenaario kuvaa alustaa, jonka kautta tavaravirrat niputetaan palveluntarjoajien välillä ja toimitus optimoidaan hajautettujen varastojen avulla viimeisellä kilometrillä. Alustaa voi ylläpitää kaupunki itse, kolmas osapuoli tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus. Hajautettujen varastojen toimitusten tarjonta ja kysyntä lähentyvät alustaa. Toimitussopimukset tehdään sopivimpien yritysten kanssa. "Suurten toimijoiden rinnakkaiselon" myötä syntyy muutamia suuria, kilpailevia alustoja viimeisen mailin logistiikalle. Nämä alustat voivat paremmin koordinoida ja niputtaa toimituksia ja ajoneuvoja suuren käyttäjämäärän ja suuren toimitusmäärän vuoksi. Logistikot voivat joko liittyä johonkin olemassa olevista alustoista tai kehittää alustan itse. Ne, jotka eivät kuulu mihinkään alustaan, katoavat kaupungista osana konsolidointia. Kilpailu johtaa muutamien taloudellisesti tehokkaiden alustojen syntymiseen, jotka ovat luoneet erilaisia ekosysteemejä ja standardeja. 

Yleisesti ottaen kaikkien sidosryhmien, kuten yritysten ja kaupunkien, olisi pyrittävä estämään "villin lännen" skenaario, koska se johtaisi kaupunkien sisäisen liikenteen huomattavaan kasvuun ja haittaisi entisestään kaupunkiliikenteen sujuvuutta. 

Päästötön toimitus mikrohubeilla 

Päästötön toimitus on jo käytössä useissa Saksan kaupungeissa. Logistiikkayhtiö Dachser haluaa toimittaa paketteja päästöttömästi vähintään yhdelletoista Euroopan suurkaupunkialueelle vuoden 2022 loppuun mennessä (3). Näitä ovat Saksan kaupungit Stuttgart, Freiburg, München ja Berliini. Muualla Euroopassa tähän tarkoitukseen on valittu esimerkiksi Oslo, Pariisi ja Madrid. Modulaarinen järjestelmä koostuu sähköisistä kuljetus- tai kuorma-autoista, sähköavusteisista rahtipyöristä ja niin sanotuista mikrohubeista. Rahtipyörillä voidaan kuljettaa asiakkaalle kappaletavaraa, paketteja tai lavatavaroita, joiden paino on enintään 250 kg. Sähköiset kuorma-autot toimittavat mikrohubeille (pienille uudelleenlastausvarastoille) tavaroita ja toimittavat myös suurempia ja raskaampia tavaroita suoraan asiakkaille. Tavarapyörät lastataan mikrohubiin ja niitä käytetään pääasiassa jalankulkualueilla pakettien toimittamiseen. Tällä tavoin Dachser haluaa edistää ilmastonsuojelua ja Pariisin sopimuksen 2 asteen tavoitteen noudattamista. 

Hiljainen yölogistiikka  

Fraunhofer-instituutin IML:n hiljaisen yölogistiikan (GeNaLog) tutkimushankkeen pitäisi johtaa hiljaisiin ja päästöttömiin toimituksiin asiakkaille asuinalueilla yöllä hiljaisilla ajoneuvoilla tai sähköajoneuvoilla (4). GeNaLog-konsortio luottaa sähkökuorma-autoihin, meluoptimoituihin ajoneuvojen lattioihin ja lastausapuvälineisiin sekä erikoiskoulutettuihin kuljettajiin. Tutkimus osoitti, että hanke on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja että kaupunkien asuinalueiden asukkaat eivät koe häiriintyneensä käytetystä "hiljaisesta teknologiasta". IML:n mukaan ongelma liittyy pääasiassa lainsäädäntöön ja hyväksymismenettelyihin. Innovatiiviset konseptit eivät sovi määräysten ja ohjeiden jäykkään korsettiin. 

Älykäs kaupunkisilmukka 

Kuljetintekniikalla varustetulla maanalaisella putkijärjestelmällä kuljetetaan tavaroita sekä tyhjennyksiä, kuljetetaan pakkauksia ja palautuksia kaupungin laitamilla sijaitsevan tavaraliikennekeskuksen (GVZ) ja kaupungin keskustassa sijaitsevien solmukohtien välillä (5). Putket ovat niin suuria, että euro- tai teollisuuslavat voidaan kuljettaa niissä täysin automaattisesti maan alla kuljetinjärjestelmällä. Kaupungin laitamilla sijaitsevasta GVZ:stä tavarat kuljetetaan viimeiset kilometrit kaupungin keskustaan City Hubiin. Tulevaisuudessa Shared City Hubia käytetään joka tapauksessa nopeisiin viimeisen mailin toimituksiin eri logistiikkayrityksissä, joilla on sähköajoneuvoja. City Hubit voidaan rakentaa uudelleen tai integroida olemassa oleviin kiinteistöihin, kuten monikerroksisiin pysäköintialueisiin tai tavarataloihin. Projekti on suhteellisen helppo toteuttaa, koska vastaava tekniikka, kuten kuljetinjärjestelmät, on jo saatavilla ja kuuluu logistiikan "huipputekniikkaan". Myös samankokoisia putkijärjestelmiä on jo rakennettu mm.  kaukolämmön syöttöön. Tämä säästäisi paljon aikaa ja rahaa järjestelmän kehittämisessä. 

Kirjallisuus:

1 Kestävä kaupunkilogistiikka: käsitteet kaupunkien romahtamisen torjumiseksi, kuljetuslogistiikka, kansainväliset logistiikan, liikkuvuuden, IT: n ja toimitusketjun hallinnan messut, Messe München GmbH, Linkki (englanniksi) 

2 Urban logistics 2030 Saksassa, Yhdessä villiä länttä vastaan, Roland Berger GmbH Saksan logistiikkayhdistyksen (BVL) puolesta, lokakuu 2018, Linkki (englanniksi) 

3 Dachser laajentaa päästöttömiä kaupunkitoimituksia yhteentoista Euroopan kaupunkiin, toukokuu 2021, Dachser SE, Linkki (saksaksi) 

4 Bernsmann Arnd et al, Hiljaisen yölogistiikan mahdollisuudet, GeLog-tutkimushankkeen tulokset ja toimintasuositukset, Fraunhofer IML, Linkki (saksaksi) 

5 Tie viimeiselle mailille, metropolien tavaraliikenne uudelleen, Smart City Loop GmbH, Linkki (saksaksi)